Parempaa on luvassa
20.02.2012 22:36
Alkaa olla happivajetta, kun on istunut jonkinlaisissa sisätiloissa aamukahdeksasta. Päivä alkoi töillä, jatkui kaupunginhallituksella, josta matkattiin ihan pikkuisen tauon jälkeen Nilsiään kokoukseen, kokoustettiin ja vielä matka kotiin. Oli päästävä ulos hengittämään.
Kokouksissa on ollut paljon merkittävää asiaa. Varmaan se tärkein oli tuolla Nilsiässä. Tai siis varmasti oli, vaikka kovin minua kiinnostaa asiat, joita kh:ssakin käsiteltiin. Menen niihin kohta. Tai siis ainakin kerron teille niistä. Mihinkään en enää mene. Paitsi peiton alle.
Kuntaliitosselvitystyötä ohjannut poliittinen ohjausryhmä (voi herrajestas taas näitä termejä) kokoontui tuolla Nilsiän kaupungintalolla. Päädyimme esittämään liitosta hallituksille sekä valtuustoille. Selvityksen jälkeen totesimme olevamme tilanteessa, jossa liitos hyödyttää kumpaakin kaupunkia. Kappas.
Valtakunnallisesti puheissa olevaa kuntarakenneuudistusta vastustetaan pääasiassa sillä perusteella, että palvelut keskitetään keskuskaupunkeihin. Me ei aiota niin tehdä. Yhdistymissopimuksesta löytyy mm. tällaisia juttuja. ”Nilsiän terveyskeskus jatkaa nykyisessä toimipaikassaan kuntien yhdistymisen jälkeen.” ”Opetuspalvelut tuotetaan olemassa olevalla kouluverkolla.” Jos ihan tarkkoja ollaan, Nilsiä saa tämän myötä jälleen iltavastaanottoaikoja terveydenhuoltoon.
Yritän ihan vain sitä sanoa, että älkää ihmeessä pelätkö niitä selvityksiä, joita Virkkunen nyt ehdottelee. Sieltä saattaa löytyä mielenkiintoisia juttuja. Nilsiän kanssakin uskomme, että Tahkon kehittämisen myötä saatamme tässä voittaa molemmat.
Kh:ssa käsittelimme tuottavuusohjelmaa. Noin laajasti ajatellen sana ”tuottavuus” on ihan turhaan joutunut kirosanan asemaan. Se on pilattu pakottamalla ja johtamalla muutosta kyvyttömästi.
Eikö ihminen aika luontaisesti pyri kohti parempaa? Siitähän tässä on kysymys. Julkisella sektorilla tiukkeneva talous pakottaa noihin toimiin, mikä saattaa hiukan himmentää homman hohtoa. Siltikin uskon siihen, että tuottavuuden parantamisesta on saatavissa mielekästä ja mielenkiintoista. Mä palaan tähän asiaan sellaisena päivänä, kun happivaje ei ole näin suuri. Eikä univaje.
1 kommenttiPuijo prkl
18.02.2012 20:25
Kurkimäessä hiihdetään parhaillaan kellon ympäri, kun meneillään on 24 tunnin hiihtotapahtuma. Kävin siellä muutaman sanan sanomassa kaupunginhallituksen jäsenenä ja kuulostelin samalla ihmisten terveisiä kaupungille.
Ymmärrän minä sen, että hassulle tuntuu, kun 200 euron avustuksesta uimarannan kunnostamiseen on leikattu 16 euroa samaan aikaan kun valituksista johtuva toriremontin viivästyminen vie viitisen miljoonaa euroa. Tätä ei järjellä selitetä.
Tuolla ei puhuta yhteisöllisyydestä, vaan eletään sitä. Hieno kylä.
Kurkimäkeä
Vaan Puijosta on saatu lisäselvitystä sitten viime kertoman. Savon Sanomat uutisoi pari viikkoa sitten golfin pelaajien olevan tulossa Konttilaan (www.konttila.fi). Kuopiossa tuo tarkoittaa sodanjulistusta, ja se on varmasti ollut tiedonjakajan (joku valmisteluryhmän jäsen) tarkoituskin. Asia on edelleenkin valmistelussa kesken, mutta jonkun intresseissä oli käynnistää kapinaliike jo ennen analyyttistä keskustelua. Hyvin onnistui.
Meidän Puijomme on 500 hehtaarin alue. Hieno paikka, joka herättää suuria tunteita näillä main. Muualta tulleena ei voi mitenkään ymmärtää yhtälöä ”Puijoa on kehitettävä, mutta mihinkään ette koske”. Syksyllä 2010 kaupunginvaltuusto linjasi Puijon kehittämisen suuntaviivoja. Niitä virkamiehet nyt yrittävät noudattaa huomioiden sen, että melko monessa kohdin äänestimme.
Erityshuomion nyt sitten tulee saamaan golfaaminen, kun on saatu luotua mielikuva Wahlroosista kavereineen Puijoa pilaamassa. Kontrasti ei olisi voinut olla suurempi, kun kh:n suunnittelukokouksessa biologi selvitti viitasammakoiden kutulammikoita ja lepakoitten yöpymistä.
Tämäpä se juuri tekee Puijon hyvinvoinnin varjelemisesta ja kehittämisestä niin hankalaa. Jotenkin pitäisi voida yhdistää luonnonsuojelu, metsänhoito, liikkuminen ja edes tornin aukipitämisen mahdollistavan kävijämäärän paikalle houkutteleminen. Miten ihmeessä tuonne on ikinä saatu tehtyä hyppyrimäet? En käsitä.
Kuopion päätöksenteon kannalta on hankalaa, että päättäjämme (no, osa) ovat valmiita tyrmäämään hankkeen kuin hankkeen faktoja kaipaamatta. Minä en tällä vuodatuksella ota kantaa siihen, voidaanko perinnepellot ja golf sovittaa toisiinsa nykyistä paremmin, kun molemmat tuolta mäeltä jo löytyvät, mutta tämä laumakäyttäytyminen huolettaa.
Puijon kanssa samassa kokouksessa käsiteltiin hankinta- ja palveluohjelmaa. Minusta tämä on yksi vuoden tärkeimmistä asioista. Ohjelman avulla tullaan linjaamaan mm. sitä, mitkä kaupungin järjestämisvastuulla olevista palveluista tuotetaan itse, mitkä hankintaan ulkopuolisilta toimijoilta.
Nykyiseen tilanteeseen olemme jotenkin ajautuneet sen sijaan, että valtuusto olisi sitä strategisesti linjannut. Kuitenkin tässä puhutaan koko hyvinvointijärjestelmän perusteesta. Tästä aiheesta ei tullut ensimmäistään yhteydenottoa toisin kuin golfaamisesta Puijolla. Eikä se mediaakaan kiinnostanut. Vaan mitäs tuosta, me hoidamme sen niin hyvin kuin taidamme.
PS: Kuopiosta löytyisi taas vaihtoehto kirjakaupaksi – Rosebud. Menkää, jooko? Siellä oli kirjojen lisäksi tosi ihania juttuja – jääkaappimagneetteja. Moni niistä liittyi johtamani yhdistyksen alkuvuosiin, vaan oli paljon muutakin. Ihanan ihania.
Magneetit
Kummiutta
14.02.2012 23:01
Sain syksyllä kummityttären ja tänään kummipäiväkodin. Tykkään molemmista. Jälkimmäisen kummiksi pääsin, kun Kuopion Lastentarhanopettajat tarjosi valtuutetuille mahdollisuutta hommaan alkaa.
Olin tutustumassa Kaislastenlahden päiväkotiin tuolla Länsirannalla. Tuntiin mahtui paljon asiaa. Yksi melkein irronnut hammas nuorelta mieheltä, pikku-Ainon itse tekemä ystävänpäiväkortti, jonka hän tosin halusi vierailun aikana takaisinkin, puhetta päivähoidosta ja lastensuojelusta, ihanat aamukahvit ja pohdintaa, mikä minusta tulee isona. Lapset olivat tehneet ystäväkirjan, jonka sain täyttää. Lempisäät ja – numero oli helppoja, ja ymmärsinhän minä lopulta, että nelikymppisestä naisesta tulee isona mummo.
Ystäviä
En ole ennen Kuopiossa kuullut tällaisesta kummipäiväkotitoiminnasta, vaan kiva on nähdä, millaiseksi yhteistyö muodostuu. Kaupungin arkisten toimintojen tunteminen antaa oikeita eväitä päätöksentekoon.
Noin muuten mun korvani soivat parhaillaan. 83-vuotias rouva soitti, kun tänään jaetusta Kuopio-lehdestä löytyi päättäjien puhelinnumeroita. Rouva oli pahoillaan (lievästi sanottuna) kalahallin purkamisesta ja lasipaviljongin rakentamisesta. Jo pelkkä paviljonki-sanan käyttö oli hänen mielestään…no, jätän suoran lainan toistamatta.
Vanhan Puijon tornin purkaminen yhdistettynä kalahallin purkamiseen sai rouvan epäilemään, että seuraavaksi menee Tuomiokirkko ja kaupungintalo. Keskustelua rouva ei kaivannut, vaan kuuntelijaa. Uskokaa tai älkää, tuntuu hyvälle, kun kuntalaiset ovat yhteydessä kertoen, ettei nämä yhteiset asiat ole heille yhdentekeviä.
KommentoiJäikö mitään, kun kaikki meni?
13.02.2012 23:05
Kohta on viikko kulunut siitä, kun ”kaikki meni”. En tiedä, onko jollekin jo selvinnyt, minne se kaikki meni. Kuopiossa ei vielä ole nähty isoa muutosta. Keskustelut lähikuntien kanssa liitoksista ja yhteistyöstä ovat jatkuneet. Salo surettaa, tietenkin, mutta täältä voi vaikuttaa maailman pyörimiseen vain vähän. Puolustusvoimien…miksi sitä nyt kutsuisi…rationalisointi puhututtaa.
Ei se niinkään puhututa siksi, että sieltä ne itärajamme yli nyt tulevat, kun lähinnä rajaa oleva varuskunta on jatkossa väärällä puolella. Jokainen tunnustaa varmasti sen, että turvattomalla tolalla on itärajamme puolustus ollut tähänkin saakka, jos sitä varuskuntaperusteisesti tarkastellaan. Enemmän ne ovat koulutuskeskuksia kuin puolustuslinnakkeita olleetkin, kuulemma.
Vaan se tietysti pohdituttaa, että olisiko varuskuntia voinut siten uusiksi järjestellä, että valtion työpaikkoja olisi pidetty itäisessä Suomessa? Jos ennusteet paikkansa pitävät, eteläiseen Suomeen se voimakkaampi työvoimapula iskee ennen meitä, ja silloin valtio kilpailee yritysten kanssa samasta työvoimasta. Väittiväthän ne puolustusvoimien kaverit, että esitys on tehty puolustuksen näkökulmasta, ei poliittisin perustein. No, puolensa siinäkin, mutta ainahan on olemassa vaihtoehtoja. Kun kysymys ei nyt siis ole puolustuslinnakkeista, eikö koulutuskeskukselle vähintään yhtä hyvä paikka ole Joensuun-korpi kuin eteläinen Suomi?
Kuntakuulumisista voisin kertoilla pitkästikin, kun Kuopiossa on kädet täynnä työtä tuolla saralla juuri nyt. Palaan siihen myöhemmin, mutta on sanottava, että onni on olla hallituspuolueen jäsen (ainakin seuraavaan valtion budjettikäsittelyyn saakka…) keskellä tätä huisketta, joka täällä on menossa. En tiedä, kuinka saisin aina ajatukseni napsautettua asennosta ”tehdäänpä nyt sitä kuntayhteistyötä ja liitos mieluiten” asentoon ”eihän näissä kuntaliitoksissa ole järjen hiventä” sen mukaisesti, missä seurassa aihetta käsitellään. Kohtuullisesti se näyttää joiltakin sujuvan. Ihmeellistä.
PS: Päätimme tänään tästä. http://www.savonsanomat.fi/viihde/viihdeuutiset/kuopion-kaupungilta-60-000-euroa-elokuvalle/734962
Asia kyllä mietitytti. Tämä voidaan aina laittaa peruspalveluiden kanssa vastakkain, ja laittajia löytyy. Ei tämä ensimmäinen pyyntö ole, mutta muistaakseni ensimmäinen, johon hallituksena suostuimme. On selvää, että tämä tuo lajinsa työtä ja euroja Kuopioon, mutta vasta jälkikäteen tiedämme, täyttyivätkö odotuksemme oikeasti. Kerron sitten, kun tiedän.
Kommentoi
Kuntakuulumisia Keskustan kunnailta
08.02.2012 21:59
Tietämätön ja asioihin perehtymätön päättäjä on aina vietävissä. Riittää, kun vetää oikeasta tunnenarusta, ja silloin on ääni käytettävissä. Viejän käytettävissä. Esimerkkejä aiheesta on paljon – pieniä ja isoja.
Tälle päivälle osui monta uutista. Osui sitten vaalien takia tai ei, mutta osui. Pohjois-Savo on Keskustan vahvaa aluetta, mistä syystä huuto tullee kuulumaan melko kovana. Tai on se jo alkanut.
Tänään saatiin julkisuuteen valtionvarainministeriön julkaisu ”Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenneselvitys” siihen liittyvine karttoineen. Hyvä. Euroopan tämänhetkisen tilanteen pitäisi selventää jokaiselle, että valtio voi oikeasti elää yli varojensa ja siitä on seurauksia, joista kovimmin maksavat ne, joilla muutenkaan on tuskin mitään. Plus kaikki muut.
Pohjois-Savo tarvitsee tämän muutoksen, koska
- väkimäärä laskee vuosina 2010–2030 ennusteen mukaan 1,7 %
- huoltosuhde heikkenee, eli vähemmällä porukalla huolehditaan aikaisempaa isomman joukon elatuksesta
- taloudellisesti olimme vuonna 2010 maan kolmanneksi heikoin alue
- kuntamme ovat velkaisia, veroprosentteja on jouduttu nostamaan ja valtionosuudet näyttelevät erittäin isoa roolia monen kunnan budjetissa
- me ei tehdä enää tarpeeksi lapsia
Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että joka puolella maakuntaa ei pystytä säällisesti huolehtimaan ihmisten palveluista, jos elämää jatketaan nykymallin mukaan.
Mainitsemastani raportista löytyy sivulta 193 väliotsikko ”Työryhmä esittää, että Pohjois-Savoon asetettaisiin kolme erityistä kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi”. Sitten on lueteltu kolme kuntarypästä, joista yhdessä on Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Tervo, Tuusniemi, Suonenjoki, Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautalampi, Vesanto sekä ainakin osa Leppävirrasta. Myös Rautavaara voi kuulua tähän kuntaan. No kappas.
Koska yritän välttää kapulakieltä, en oikein enää tiedä, kuinka lainaan selvitystä…
No, tavoite on, että esimerkiksi Kuopion seutu – alue, jolla ihmiset liikkuvat työn ja esimerkiksi kauppa-asioinnin vuoksi – olisi yhtä kehitettävää aluetta. Kaavoituksesta ja elinkeinopolitiikasta tulisi varmasti järjellisempää, ja muun muassa nämä asiat vaikuttavat siihen, saadaanko tälle alueelle työtä ja työpaikkoja. Tilipäiviä lasten isille ja äideille.
Uskoakseni puolueeton taho on kirjoittanut raporttiin tällaisen asian Siilinjärven ja Kuopion hankalasta suhteesta. ”Näiden kahden kunnan yhdistyminen on kaikkein tärkein Pohjois-Savossa tarvittava yhdistyminen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen näkökulmasta.” Siilinjärven kunnanjohtaja Lötjönen kommentoi tätä tuoreeltaan Savon Sanomien nettiuutisessa: ”Toteutuu vain pakon edessä.” No kappas.
Lottovoitto on jo se, että asia selvitetään. Tehdään nyt edes se vaikka pakolla. Muun pakon hedelmällisyyteen en juuri usko. Ihan täysin en ymmärrä sitä, että viiteryhmäni SDP sitoutuu uudistukseen, mutta sanoutuu irti kartoista.
Eikö nyt joku selvityspohja – järjellä perusteltu – ole kuitenkin hyvä olla, josta keskustelu voidaan aloittaa? Jos asia olisi jätetty amebamaisesti hyllymään, poru se olisi tullut siitäkin, kun mistään ei saa mitään otetta.
Minusta raportista löytyvät lauseet tuovat valoa elämään, jos kovin vaatimattomasti haluaa asian ilmaista. ”Nykyisen Kuopion kaupunkiseudun ydin on sekä väestöllisesti että taloudellisesti niin vahva, että se pystyy kantamaan pienempien kuntien haastavankin väestökehityksen. Uudella kuntarakenteella pystyttäisiin turvaamaan väestökehitykseltään heikoimmassa asemassa olevien kunnan reuna-alueiden elinvoima ja niiden asukkaiden palvelut.”
Millä asialla on puolueet, jotka tuota ajatusta vastustavat? Keskustan Kiviniemi totesi tänään Ylen uutisissa, että ”taloudelliset perusteet puuttuvat”. Häh?
Melkein yhtä hyvä kommentti oli jollakin kuntalaisella jostakin päin Suomea samoissa uutisissa. Hän pelkäsi, että ”kaikkialle tulee niin pitkä matka”. Raporttiin olisi pitänyt kirjata, ettei yhdenkään kunnan maantieteellinen sijainti muutu. 
No, ehkä tämä kuntalainen pelkäsi palveluiden siirtyvän. Niin, siihen on varmasti löydettävä uusia ideoita, jatkettiin sitten vanhalla mallilla tai hypätään uuteen kelkkaan. Maailma ei säily ennallaan, vaikka kuinka jalkaa polkisimme.
Olisi vastuuttomuutta jättää tämä asia nyt kesken.
3 kommenttiaPäättäjien paikkoja
07.02.2012 21:12
Ne on sitten vaalit käyty, ja Niinistön pitkä kampanja päättyi odotetusti. Kuten kerroin, Haavistoa kannatin viimeiset kaksi viikkoa, mutta ei sunnuntai-ilta isoja tunteita herättänyt, kun alkuperäinen oma ehdokkaani ei ollut enää mukana.
Tänään kuumeen keskellä olen ihmetellyt uutista, jossa Haavisto vakuuttaa, ettei homous vaikuttanut hänen vaalitulokseensa. Pekka, vaikutti se. Moni (etenkin) iäkkäämpi ihminen ei voinut sen vuoksi äänestää, ja kertoivatkin asian. Ei siitä niin kauaa ole, kun naiseksi syntyminenkään ei ollut varsinainen lottovoitto. Onneksi ajat ja ajatukset muuttuvat myös tästä eteenpäin.
Kuopiossakin on tapahtunut vaikka mitä. ”Suurista kaupungeista yrittäjien suosikki on Kuopio. Yrittäjät kiittävät erityisesti sen infrajärjestelyitä. Kuopio onnistui myös viestinnässä ja tiedottamisessa, seutukunta- ja maakuntayhteistyössä ja yritysvaikutusten arvioinnissa.” (STT Info 1.2.2012)
Ei tästä niin kauaa ole, kun saimme melkoista kritiikkiä yrittäjiltä, joten eteenpäin on menty. Kissan on nostettava sen verran häntäänsä, että valtuustoaloite yritysvaikutusten arvioinnista on lähtöisin meidän valtuustoryhmästämme. Lopultahan kysymys on myös ihmisten työpaikoista ja verotuloista.
Toinen ISO uutinen täällä on ollut Puijolle kaavaillut muutokset. Käsittelimme vuonna 2010 valtuustossa Puijon hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Siitä löytyy mm. tällainen kohta ”golf-kenttää laajennetaan 9 reikäiseksi ja tasoituskelpoiseksi”. Kun asiaa käsiteltiin valtuustossa, tämä oli hakkuiden lisäksi yksi eniten huolettava seikka. Valtuutetut halusivat varmistua, että tällaiset asiat tulevat poliittiseen päätöksentekoon.
Savon Sanomat uutisoi viime lauantaina golfin pelaajien olevan tulossa Konttilaan. Vikkelimmät päättäjät ehtivät tyrmätä asian mitä merkillisimmillä perusteilla. Taisivat unohtaa, että siellä on jo golf-rata.
Oikeasti en usko, että tuonsuuntainen kehittäminen saa enemmistöä tuekseen valtuustossa. Sitä en ymmärrä, että tästä tehdään päättäjien kilpajuoksu, kuka tyrmää ensimmäiseksi ja edes asian jatkovalmisteluun perehtymättä.
On niitäkin, jotka mieluusti nykyistä paremman kentän Puijolla näkisivät, ja heidänkin oikeuksiinsa kuuluu se, että päättäjät perehtyvät asiaan. Muutenhan tämä käy liian helpoksi.
KommentoiPolitiikan pyykkipäivä
29.01.2012 21:19
Ihmiset sieltä ja täältä ovat kyselleet ja esittäneet näkemyksiään siitä, mikä meidän kampanjassamme meni pieleen. Viimeisin keskustelu sisälsi väitteen, että ehdokkaallamme Lipposella ei ollut sanomaa, ja unohdimme peruskannattajakuntamme, kun keskityimme kampanjoimaan Facebookissa.
Joo, onhan siinä ongelma, jos viesti ei välity äänestäjille saakka, mutta kyllä se viesti olemassa oli. Useampiakin, mutta minulle jäi päällimmäiseksi mieleen Lipposen Kuopion-vierailusta se, että meidän ei tule kääntää selkäämme Euroopalle. Ei sulkeutumiselle ja itseemme käpertymiselle, kyllä suvaitsevalle avautumiselle Euroopan suuntaan.
Emmekä me kampanjoineet vain Facebookissa. Puoluesihteerimme Mikael panosti varmasti sosiaalisen median puoleen, me olimme toreilla ja kauppakeskusten pihoilla. Enkä sano tuota pahalla Mikaelista, kyllä me tiesimme, mitä olimme saamassa, kun häntä puoluesihteeriksi valittiin.
Uskalla täysin rehellisesti sanoa, että Kuopio teki kaiken tehtävissä olevan. Talkoolaisemme olivat torilla silloinkin, kun me töissä käyvät emme paikalle päässeet. Ei heitä vaivannut tuuli, pakkanen tai räntäsade. Kyllä me tavattiin ne peruskannattajamme. He vaan eivät tällä kertaa liittyneet joukkoon.
Totuutta siitä, miksi näin on, ei ole kenelläkään, ja samojen arvailujen ja näkemysten äärellä olette kuin minäkin, joten en ala niitä toistamaan.
Sitä en ymmärrä, että omat hakkaavat nyt toisiaan, kun pyykkiä pestään. Etelänaapurimme kansanedustaja Viitamies haukkuu ihan nimeltä Savon Sanomien haastattelussa (29.1.20129 piirinsä toiminnanjohtajan. Rakentavaa, ja tilannetta parantavaa… Viitamies on blogissaan antanut sapiskaa omille joukoille tekemättömästä – ja väärin tehdystä – vaalityöstä. Hän on saanut siihen palautteen Länsi-Savo-lehdessä (28.1.12). Palautteen mukaan kansanedustaja purjehtii paikalle arvostelemaan muita, eikä itse osallistu konkreettiseen vaalityöhön.
Väitteen todenperäisyyttä en tiedä, kun meidän vaalityömme keskittyi Pohjois-Savoon. Sen tiedän, ettei mikään ole näissä hommissa ärsyttävämpää kuin kaiken tietäjät, jotka eivät itse laita tikkua ristiin. Tietävät kyllä etu- ja jälkikäteen, kuinka asiat pitäisi/olisi pitänyt tehdä, mutta teon aikaan heitä ei edes näe missään. Säästäkää meidät nyt edes tältä, please.
Kävin tänään kuntosalilla. Porttikongissa hyppi, heilui ja riehui kolme noin 12-vuotiasta poikaa. Lähtivät samaan aikaan kanssasi kävelemään. Tällaisen keskustelun kävin heistä yhden kanssa. Mitään muuta ei sanottu.
Poika: ”Kumpi on parempi, Haavisto vai Niinistö?”
Mä:”Mun mielestä Haavisto.”
Poika:”Miks?”
Mä: ”Musta tuntuu, että se ymmärtää vähän paremmin niitäkin, joilla ei ole ihan tosi isot tulot.”
Poika:”Ootsä sossu?”
Mä:”Oon.”
Poika:”Joo, mä oon nähnyt sut jossain.”
Ja sitten he erkanivat toisaalle hyppien, heiluen ja riehuen. Nuorisoko ei muka ole kiinnostunutta politiikasta? =)
Kävin tänään Haavisto-tilaisuudessa kuopiolaisessa kauppakeskuksessa. Vihreiden toivomuksesta käytin julkisen puheenvuoron. Helpompaa se oli kuin kuuden vuoden takainen Halos-mainosten jakaminen torillamme 30 asteen pakkasessa, jota vihreä valtuutettu Eeva Heinonen esimerkiksi harrasti.
Kysyin Haavistolta, voimmeko me työtätekevät luottaa siihen, että valituksi tultuaan hän muistaa arvopuheissaan myös työntekijöiden aseman jättämättä sitä yksinomaan kilpailukyvyn armoille. Lupasi. Ja kehotti kaikkia työntekijöitä järjestäytymään.
Ilmeestä näkee, että oma ehdokkaani on jo poissa pelistä, mutta Pekka onkin sitten heti kakkonen! Onneksi ei tule kolmatta, koska mun rinnukseeni ei mahtuisi enää yhtään merkkiä.
Vastaus
Kysymys
Valinta
28.01.2012 10:30
Taisin tuossa edellisessä jo kertoa, ketä tulen tällä toisella kierroksella äänestämään. Aion käyttää oikeuteni tänään, ja jälleen nuorison seurassa. Muuten äänestäisinkin varsinaisena päivänä.
Olen ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, etten voi äänestää oman joukkueen ehdokasta. Erilaisista puheista päätellen meitä on monta, ja joillekin se on tuskaisaa.
Yhtä tovereista tuntui ärsyttävän, kun vaalituloksen selvittyä ekalla kierroksella demareita alkoi ilmoittautua Haaviston taakse. Ilmoituksista tuli uutisia. Ärsytys toverilla johtui siitä, että samat demarit eivät kuulemma missään vaiheessa ehtineet ilmoittautua Lipposen taakse.
Minä uskon asian olevan niin, että ilmoittautuminen oli tarpeetonta, koska on enemmänkin itsestään selvää, että oman ehdokkaan takana ollaan. Ei olisi mediassa mennyt läpi Kiurun/Guzeninan/Gustafssonin tiedote, jossa kertovat olevansa Lipposen takana. Uutinen siitä tuli, kun joutuivat vieraista valitsemaan omansa.
Jonkun mielestä suruaika oli tarpeen ennen valintaa. Jaa. Meitä on moneksi. Minä suren, jos läheisilleni tapahtuu ikäviä asioita. Minua saattaa harmittaa (pitkäkestoisestikin esimerkiksi erilaiset puoluekannatukset), jos vaalitulos ei ole toivomani. Koskee myös niitä vaaleja, joissa olen itse ehdolla, mutta ei se kyllä surua synnytä. Ainakaan sellaista surua ei toimiva demokratia minussa saa aikaiseksi, joka estäisi tekemästä valintaa jäljellä olevista ehdokkaista.
Jo kunnallispolitiikka on usein valintoja ei toivottavan ja vähemmän ei toivottavan välillä, joten on sitä tullut harjoiteltua. En minä enää Haavistoani ala tässä perustelemaan, koska Savossa se tulkitaan Niinistön haukkumiseksi, eikä minulla siihenkään ole tarvetta. Niinistön takanakin on hyviä ystäviäni, joten ei Sauli nyt ihan mörkö voi olla.
Joka tapauksessa en tule jatkossakaan luopumaan vaikutusvallastani edes niissä tilanteissa, jolloin mieluisin vaihtoehto on pelistä poissa.
Demokratian tulevaisuus on joka tapauksessa turvattu. Ystävieni kahdeksanvuotias tytär oli järjestänyt ennakkoäänestyksen kotonaan. Oli ollut ehdokasluettelot, äänestysliput ja – paikat. Ei siis lannistanut tätä nuorta naistakaan vaalitulos, vaikka oli ensimmäisen kierroksen alla valjastanut upouuden potkurinsakin Lippos-mainosten jakoon. Eteenpäin eläväisen mieli!
4 kommenttiaHaavisto kehiin
23.01.2012 21:37
Mulla oli tänään olo kuin olisin ollut vieraissa. Eilen vielä takkini rinnuksessa oli Lippos-merkki, tänään siinä komeili Haavisto.
En voi jättää äänioikeuttani käyttämättä. Valitsen puoleni. Kun kakkoskierroksen kisaajiksi nousivat Niinistö ja Haavisto, tiesin samalla sekunnilla, että ääneni menee Haavistolle.
Uskon siihen – koska jakolinjat ihan oikeasti ovat olemassa – että Haaviston aikana työntekijöiden asema olisi helpompi kuin jos arvojohtajan ääntä käyttää EK:n kaverina tunnettu Niinistö. Minulla ei ole mitään työnantajia vastaan, sieltähän se leipä moneen pöytään tulee, mutta henkinen maailma työpaikkojen liepeillä on taistojen kenttä. Vai mikä se EK:n taannoinen lausunto sairauslomien karenssipäivästä työntekijöille oli?
Jos paljon pohjoiskorealaisia aidompi surija Väyrynen olisi ollut toisella kierroksella Niinistöä vastassa, olisin surutta äänestänyt EK:n kaveria välttääkseni äänestämästä ehdokasta, joka teki itsestään vitsin. Ja selittäkää se mainos ”Kyllä linnassa pitää isäntä olla. Ja emäntä.” ihan kuinka tahdotte. Minä tulkitsin sen tavalla, josta en pitänyt.
Eli kun tästä tuli N/H, äänestän arvojen mukaan. Jos tämä olisi ollut N/V, olisin (pakottanut itseni äänestämään ja) äänestänyt henkilöä. Tai henkilöä vastaan, kummin vaan.
Tänään Kuopion kaupunginhallituksessa hämmästyin. Perussuomalaisten varajäsen Hujanen kertoi äänensä menevän Haavistolle toisella kierroksella. Minulla onkin kuin onkin jotakin yhteistä perussuomalaisen kanssa! Olen Soininkin kanssa samoilla linjoilla – tyhjää ei äänestetä.
Mun kakkonen
Taputtelua
21.01.2012 16:56
Olen siten tavallistakin tavallisempi, että rakastan viikonloppuaamujen kiireettömyyttä. Silloinkin, kun oikeasti jonnekin tulee vielä hetken päästä kiire, kun aikansa venyttelee.
Tänään luin kaksi lehteä ja muun muassa löysin sanoja asioille, joita olen itsekin yrittänyt sanalliseen muotoon saattaa. Vaan siihen vasta kohta.
Sitä ennen yksi Savon Sanomien Kuuman linjan pätkä. Ko. Kuuma linja on nimettömään mielenpurkamiseen tarkoitettu palsta. Siellä on tänään yksi tällainen: ”Kylläpä taas kaupungin päättäjät olivat säästämässä väärässä paikassa, kun ottivat rahallisen liikuntaedun pois. Pitäisi päinvastoin kannustaa liikkumaan jaksaakseen työelämässä. Että näin säästetään Kuopiossa.” Nimim. Liikuntaa kansalle.
Tällä ilmeisesti tarkoitetaan kaupungin henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan välisten neuvotteluiden tulosta, jossa sovittiin monien erilaisten pienen ja isojen henkilöetuisuuksien muuttamista toiseen muotoon. Perustelujen mukaan uusi muoto on tasapuolisemmin henkilöstön saavutettavissa. Uusi malli tukee kyllä edelleen liikkumista, ja suuruusluokassa ihan saman summan kaupunki käyttää, eli mistään säästöstä ei edes ollut kyse. Vaan mikä ettei, jos neuvottelujen lopputulema on kaupungin työntekijöiden mielestä huono, seuraavissa neuvotteluissa tilanteeseen pystyy vaikuttamaan. Tässä on päättäjillä kyllä pienempääkin pienempi rooli.
Olen sivusilmällä seuraillut Helsingin Guggenheim-keskustelua. Jos itse olisin tällä sekunnilla asiasta päättämässä, sanoisin ei. Vaan ensinnäkään en ole, en edes tulevilla sekunneilla, ja toisekseen en ole nähnyt kaikkia asiaan liittyviä faktoja. Ei päätöksiä sillä tapaa tietenkään tehdä. Ja asioilla on aina puolensa ja puolensa.
Olen törmännyt samoihin perusteluihin Guggenheimin kummallakin puolella kuin mitä Kuopiossa on kuultu esimerkiksi jälkikäteen onnistuneeksi todetun Saaristokadun osalta. –Joku virkamies/päättäjä haluaa monumentin itselleen – rahat ei riitä peruspalveluihinkaan ja toisaalta – vetovoima kasvaa. Kuten sanottua, ei harmita, ettei tämä ole Kuopion vääntö.
Ja ai niin, ne sanoiksi puetut ajatukset. Kuopion Kaupunkilehdessä (21.1.2012) oli yleisönosastolla naistentautien- ja synnytysten erikoislääkäri Aila Miettisen kannanotto ”Myytti vanhenevasta naisesta romutettava”. Vaikka kirjoittaja tarkoittaa selvästi minua vanhempia naisia (tietenkin.), niin tämä kolahti.
”Perherasitteen helpottaessa on enempi mahdollisuuksia nautinnolle ja itsestä huolehtimiselle. Työelämässä suoriutuminen parantuu pitkän kokemuksen ansiosta. Iän tuomien kokemusten ja äitiyden vuoksi elämä on seesteisempää, rauhallisempaa ja viisaampaa. Kaikilla elämänaloilla naisen suoriutumiskyky kohoaa.”
Olen saanut tästä vasta aavistuksen, mutta tuolle se alkaa tuntua. Ihmeellistä.
Tänään kampanjoitiin jälleen Kuopion torilla. Entisiä ja nykyisiä virkamiehiämme näkyi teltoilla. Ex-apulaiskaupunginjohtajamme Jukka Pulkkinen liputti Lipposta, nykyinen virkanaisemme Jaana Vasankari löytyi Keskustan joukoista. Hienoa, että aktiivisuutta löytyy.
Meillä oli tarjolla Lippos-soppaa.
Minä hätkähdin kesken vaalijutustelun, kun joku taputti takamustani. Käännyin (varmaan aika nopeasti…) ja taputtelija olikin kummityttöni ihanainen veli – torin ainoa miehenpuoli, joka saikin taputella.
Ties kuin mones kimppakuva
Kommentoi
1 2 3 … 16 Seuraava »
Kyselyt
Lataa ...