Kuntakuulumisia Keskustan kunnailta
08.02.2012 21:59
Tietämätön ja asioihin perehtymätön päättäjä on aina vietävissä. Riittää, kun vetää oikeasta tunnenarusta, ja silloin on ääni käytettävissä. Viejän käytettävissä. Esimerkkejä aiheesta on paljon – pieniä ja isoja.
Tälle päivälle osui monta uutista. Osui sitten vaalien takia tai ei, mutta osui. Pohjois-Savo on Keskustan vahvaa aluetta, mistä syystä huuto tullee kuulumaan melko kovana. Tai on se jo alkanut.
Tänään saatiin julkisuuteen valtionvarainministeriön julkaisu ”Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenneselvitys” siihen liittyvine karttoineen. Hyvä. Euroopan tämänhetkisen tilanteen pitäisi selventää jokaiselle, että valtio voi oikeasti elää yli varojensa ja siitä on seurauksia, joista kovimmin maksavat ne, joilla muutenkaan on tuskin mitään. Plus kaikki muut.
Pohjois-Savo tarvitsee tämän muutoksen, koska
- väkimäärä laskee vuosina 2010–2030 ennusteen mukaan 1,7 %
- huoltosuhde heikkenee, eli vähemmällä porukalla huolehditaan aikaisempaa isomman joukon elatuksesta
- taloudellisesti olimme vuonna 2010 maan kolmanneksi heikoin alue
- kuntamme ovat velkaisia, veroprosentteja on jouduttu nostamaan ja valtionosuudet näyttelevät erittäin isoa roolia monen kunnan budjetissa
- me ei tehdä enää tarpeeksi lapsia
Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että joka puolella maakuntaa ei pystytä säällisesti huolehtimaan ihmisten palveluista, jos elämää jatketaan nykymallin mukaan.
Mainitsemastani raportista löytyy sivulta 193 väliotsikko ”Työryhmä esittää, että Pohjois-Savoon asetettaisiin kolme erityistä kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi”. Sitten on lueteltu kolme kuntarypästä, joista yhdessä on Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Tervo, Tuusniemi, Suonenjoki, Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautalampi, Vesanto sekä ainakin osa Leppävirrasta. Myös Rautavaara voi kuulua tähän kuntaan. No kappas.
Koska yritän välttää kapulakieltä, en oikein enää tiedä, kuinka lainaan selvitystä…
No, tavoite on, että esimerkiksi Kuopion seutu – alue, jolla ihmiset liikkuvat työn ja esimerkiksi kauppa-asioinnin vuoksi – olisi yhtä kehitettävää aluetta. Kaavoituksesta ja elinkeinopolitiikasta tulisi varmasti järjellisempää, ja muun muassa nämä asiat vaikuttavat siihen, saadaanko tälle alueelle työtä ja työpaikkoja. Tilipäiviä lasten isille ja äideille.
Uskoakseni puolueeton taho on kirjoittanut raporttiin tällaisen asian Siilinjärven ja Kuopion hankalasta suhteesta. ”Näiden kahden kunnan yhdistyminen on kaikkein tärkein Pohjois-Savossa tarvittava yhdistyminen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen näkökulmasta.” Siilinjärven kunnanjohtaja Lötjönen kommentoi tätä tuoreeltaan Savon Sanomien nettiuutisessa: ”Toteutuu vain pakon edessä.” No kappas.
Lottovoitto on jo se, että asia selvitetään. Tehdään nyt edes se vaikka pakolla. Muun pakon hedelmällisyyteen en juuri usko. Ihan täysin en ymmärrä sitä, että viiteryhmäni SDP sitoutuu uudistukseen, mutta sanoutuu irti kartoista.
Eikö nyt joku selvityspohja – järjellä perusteltu – ole kuitenkin hyvä olla, josta keskustelu voidaan aloittaa? Jos asia olisi jätetty amebamaisesti hyllymään, poru se olisi tullut siitäkin, kun mistään ei saa mitään otetta.
Minusta raportista löytyvät lauseet tuovat valoa elämään, jos kovin vaatimattomasti haluaa asian ilmaista. ”Nykyisen Kuopion kaupunkiseudun ydin on sekä väestöllisesti että taloudellisesti niin vahva, että se pystyy kantamaan pienempien kuntien haastavankin väestökehityksen. Uudella kuntarakenteella pystyttäisiin turvaamaan väestökehitykseltään heikoimmassa asemassa olevien kunnan reuna-alueiden elinvoima ja niiden asukkaiden palvelut.”
Millä asialla on puolueet, jotka tuota ajatusta vastustavat? Keskustan Kiviniemi totesi tänään Ylen uutisissa, että ”taloudelliset perusteet puuttuvat”. Häh?
Melkein yhtä hyvä kommentti oli jollakin kuntalaisella jostakin päin Suomea samoissa uutisissa. Hän pelkäsi, että ”kaikkialle tulee niin pitkä matka”. Raporttiin olisi pitänyt kirjata, ettei yhdenkään kunnan maantieteellinen sijainti muutu. 
No, ehkä tämä kuntalainen pelkäsi palveluiden siirtyvän. Niin, siihen on varmasti löydettävä uusia ideoita, jatkettiin sitten vanhalla mallilla tai hypätään uuteen kelkkaan. Maailma ei säily ennallaan, vaikka kuinka jalkaa polkisimme.
Olisi vastuuttomuutta jättää tämä asia nyt kesken.
Kipeä amk-päätös
06.01.2012 11:56
Kuluvalla viikolla oli tällaista.
Asia on surullinen ja ikävä. Olin tätä edeltävän valtuustokauden Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymähallituksessa varapuheenjohtajana. Minulle ei jäänyt kuvaa, että Varkaus olisi ollut koulun johdon päässä samassa asemassa kuin Kuopio ja Iisalmi. Siitä taitettiin välillä peistä kovastikin. Mutta sanottakoon, että kyse on henkilökohtaisesta tuntemuksesta.
Tuo tai jokin muu tekijä johti siihen, että Varkaudessa ei saatu aikaiseksi sellaisia kehittämistoimia, että koulutuksesta olisi tullut vetovoimaista. Sellaista, että nuoret olisivat sankoin joukoin halunneet sinne opiskelemaan. He eivät halua. Heikoimmillaan tilanne on, että yhtä opiskelupaikkaa kohden ei ole edes yhtä hakijaa.
Suomalaisten ikärakenteen muuttuessa aiempaa vahvemmin ikäihmispainotteiseksi myös koulutusrakenteet muuttuvat. Yhteiskunnallisesti ei ole uskoa siihen, että kaikki ikäihmiset hakisivat opiskelemaan…Näistä muutoksista Savoniakin joutuu kantamaan osansa. Vuonna 2012 meillä on 1278 aloituspaikkaa, vuonna 2013 1133 paikkaa. Vähennystä on 145 paikkaa.
Koin menneen viikon päätöksen sellaiseksi, että nykyisillä eväillä emme jätä Varkaudelle mitään mahdollisuutta menestykseen koulutuksen osalta. Uusilla toimintamalleilla annamme vielä täyden mahdollisuuden yrittää.
Varkaus yrityksineen hankkii meille ison osan tämän maakunnan vientitulosta. Tekemämme päätös huolestuttaa yleisesti siksi, että saavatko nämä yritykset jatkossa osaavaa työvoimaa. Meille esiteltiin ”Varkauden toimintamalli”.
En ala sitä yksityiskohtaisesti esittelemään, mutta se sisältää muun muassa Kuopioon opiskelemaan hakeneiden ohjaamista suorittamaan osan opinnoistaan Varkaudessa (työelämäläheisessä opintopolussa). Vastuuta on isosti myös yrityksillä. Jos tarjolla on kiinnostavia harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, nuoret kyllä sinne tiensä löytävät.
Joka tapauksessa päätöksemme oli vain Savonian esitys OKM:n palauteeseen. Melko varmaa on tässä vaiheessa se, että 145 aloituspaikkaa meiltä vähenee, mutta kuinka – jää nähtäväksi.
Illasta palaan Lipposeen ja mediaan. Kuulemisiin.
Kun veturista hartiat tuli
27.10.2011 21:46
Ihmettelin muutama vuosi sitten, kun kunnat ovat milloin vetureita, milloin hitaasti kääntyviä laivoja. Olimme sitten toveri Kosusen kanssa budjettineuvotteluissa, ja kuullessamme miljoonatta kertaa laivajutun Jaakko kuiskasi, että Kuopiosta tulee kuntatalouden sukellusvene. =) Ei onneksi tullut. Saatiin sitä isoa laivaa käännettyä.
On tässä sitten oltu Itä-Suomen veturina, mutta kyllä näissä kuntayhteistyökeskusteluissa on nyt melko monesti mainittu leveämmät hartiat. Mikäs siinä, voidaan sitä olla hartiatkin.
Olen Kuopion valtuustossa nyt toista kautta. Aloittaessani valtuustossa vuonna 2005 Kuopio-Vehmersalmi-liitos tapahtui samaan aikaan. Karttula-liitos tapahtui nyt vuoden vaihteessa, ja olen ollut mukana kuntaliitosseurantatyöryhmässä. Olin jäsenenä myös Kuopio-Suonenjoki-kumppanuusselvityksen poliittisessa ohjausryhmässä (voi taas tätä kieltä…). Kuntayhteistyö ei siis ole ihan tuntematonta.
Siitä huolimatta tämä yhteistyö Nilsiän kanssa on ensimmäinen, jossa saan olla osallisena näin läheltä ja alusta. Tämä on hienoa, mielenkiintoista ja jännää.
Illalla tapasimme toisemme kaupunginhallitusten voimin. Toki paikalla oli virkamiehiäkin. Vaikka olimme melko tarkasti ryhmittäytyneet omille puolillemme pitkää pöytää, henki oli pelkästään hyvä.
Oli selvää, että halu yhteistyöhön on molemminpuolista, ja luottamus on kunnossa. Tästäpä on hyvä lähteä ratkomaan eteen tulevia asioita. Niitä tulee, se on varmaa.
Ei oikeasti ole olemassa yhtään kuntapäättäjää, joka tavoittelee huonompia palveluja ja heikompaa vetovoimaa. Nyt asioita aletaan pohtia taas vähän uudella porukalla, minkä uskon tuovan uusia näkökulmia pöytään. Tähtäimessa parempi tulevaisuus.
Asialistalla meillä on ainakin lähidemokratiaa, lähipalveluja, Tahkon kehittämistä ja monta muuta juttua.
Kuopio ja Nilsiä tekivät kuntaliitosselvityksen vuonna 2003. Se kaatui tuolloin. Yhtenä syynä oli pelko palveluverkoston karsiutumisesta isompaan liityttäessä. Näinä vuosina talouden haasteet on pakottanut tekemään pelätyt muutokset, ja selvitystä päästään pohtimaan toisista lähtökohdista.
Hyvä Pohjois-Savo!
Meille kaikki ja mieluiten nyt
18.09.2011 8:53
Tavattiin eilen tovereiden kesken Varkaudessa. Meitä oli Pohjois-Karjalasta ja kummastakin Savosta. Tapaaminen oli hyvä. Lehtiin on noussut tuolta alueellistamisen kannattaminen.
Backman kertoi SDP:n haluavan siirtää muun muassa Kelan ja verohallinnon työpaikkoja pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Hän kritisoi myös edellisen hallituksen käyttämää alueellistamistapaa, jolla Fimea siirrettiin Kuopioon.
Ajatuksena oli, että ei pidä siirtää työpaikkoja ihmisineen, vaan siirrettävissä olevia työpaikkoja. Esimerkkinä tästä voisi todella olla, ettei eläköityvän Kelan etuuskäsittelijän tilalla palkata uutta Helsinkiin, vaan vaikka Rovaniemelle.
Rehellisyyden nimissä sanottakoon, että olen Fimea siirrosta kuitenkin hyvilläni, vaikka siitä porua on riittänytkin.
Ja sitten seurasi minulle uusi asia. Merkillistä, että johonkin uutteen aiheessa törmään, kun asun täällä alueellistamista Ässä-arpavoiton lailla odottavan alueen sydämessä, ja tähän poliittiseen touhuunkin olen osallistunut jo jonkin aikaa.
Perusteena ei ole se, että meidän nyt vaan on saatava niitä työpaikkoja tänne maakuntaankin, että täälläkin riittää elämisen mahdollisuuksia, vaan…
Backman: ”Alueellistamisen periaatteena on vapauttaa pääkaupunkiseudulla työvoimaa yksityissektorin käyttöön.” No niin, totta kai.
Yksikään yhteiskuntaa millään tapaa seuraava ei ole voinut välttyä tiedolta, että tulevina vuosina meillä on ammatteihin valmistuvia ihmisiä vähemmän kuin työstään eläköityviä. Vaikka alueellistaminen ei tätä ongelmaa ratkaise, helpottaa se hiukan yksityisen sektorin tilannetta pääkaupunkiseudulla. Tasaa työvoiman käyttöä, eli helpottaa painetta pääkaupunkiseudulla, vähentää työttömyyttä maakunnissa. Kuka tätä muka voisi vastustaa, hei?
Ja vaikka jo sanan ”yksityissektori” käyttämisestä saa porukoissamme oikeistodemarin leiman, on sitä käytettävä siitä huolimatta. Yritysten kautta meille syntyvät työpaikat, joista saadaan verotulot, joilla rahoitetaan julkisen sektorin työt ja palvelut. How simple is that?
Minulla olisi paljon asiaa joistakin muistakin kuluneen viikon kokouksista ja lisää eilisestäkin. Jatkan niistä tuonnempana.
KalPa pelasi eilen hyvin, mutta ei tulos 5-1 Tapparaa vastaan ihan pelkkää omaa hyvyyttä ollut. Juteltiin muutama sana Kapasen Hanneksenkin kanssa, muttei pelistä, vaan Hanneksen nykyasuinpaikasta, eli Syväinniemestä.
http://www.viikkosavo.fi/web/pdf/index.html Ja sieltä sivu neljä. Laitan tämän tähän siitä huolimatta, että olo on kuin itseään siteeraavalla Paavo Väyrysellä. Tai ei kai sentään ihan?
Palataan tähänkin.
Mitäs sitten, Pohjois-Savo?
16.07.2011 8:40
Ellei se olisi itsestäänselvyys, kertoisin politiikan olevan ryhmärajat ylittävää yhteistyötä (jossa muuten erimielisyyksilläkin on kehittäviä vaikutuksia). Kopioin tähän viimeisimmän Viikkosavo –kolumnini, ja kerron siitä saamastani palautteesta. Pahoittelen, ettei tässä toimi kursivointi, joka tekisi lukemisestanne vaivattomampaa.
”Jyväskylän Siilinjärvi
Jyväskylä on minulle kaupunki, jossa voin törmätä muihinkin sukulaisiin kuin itse synnyttämiini. Alunperin olen Jyväskylän Siilinjärveltä, maalaiskunnasta. Sitä ei tosin enää ole, kun kunnat yhdistyivät muodostaen noin 130 000 asukkaan kaupungin.
Vierailin taannoin lähtökaupungissani vertaillen naapuruksia. Jyvässeutu on paljon meitä itsestään selvemmin kehittyvien alueiden kartalla, kun Suomesta sellaista esitellään. Me hyvänä päivänä olemme, huonona emme.
Nämä kaupungit tuntuvat asujastaan samalle, paitsi Kuopio vähän maalaisemmalle. Se ei ole haitta, josko ei hyötykään. Ympäristölautakunnassa puhuttiin hiljattain Jyväskylästä todeten, että meillä täällä on puistoja siinä missä naapurilla betonia. Melko totta, vaikka Harju siellä kaupunkia vartioi. En ole aiemmin analysoinut mutuani, mutta osin tuosta voi olla kyse.
Suunnittelin kertovani teille, että vasta Kuopiossa kuulin neekeri-sanaa arkisessa käytössä. Olen pitänyt lähtökaupunkiani suvaitsevaisempana. Kävelin siellä hiljattain kävelykatua osuen kohtauksen vierelle. Kaksi näyttävää tummaihoista naista ohitti nuorehkon alan miehen. Mies kiljui minkä pystyssäpystymistaistelultaan kykeni: ”Jos saa suojapaikan, ei v**u voi ees sanoo helou.” Tottahan se oli, ei mies nimitellyt, muttei tuosta kehumaan pääse. Omat ääliönsä kummallakin puolen Pönttövuorta.
Kuopio on omaleimaisempi kuin miksi koskaan entistä kotikaupunkiani koin. Savon murteesta on tullut rakas. Torimme on monttunsa kanssakin vetoavampi kuin naapurin vastaava. Siellä tuskin kukaan edes huomaisi, vaikka montuksi muuttuisi koko tyhjä ala. Siltikin keskeltä kaupunkia löytää lukuisia liikkeitä, joista ei täällä ole kuultu.
Ei kehitys ilmaiseksi ole tullut Keski-Suomeen. Kaupungin ja maalaiskunnan liitosta puuhattiin 60-luvun lopulta alkaen, ja useita liitosselvityksiä tehtiin. Olen syntynyt tietoon, ettei me maalaiskuntalaiset vaihdeta maitamme kaupungin velkoihin. 2000-luvulla tehty tuloksellinen selvitys kumosi perättömän velkakäsityksen. Tieto ei lisännyt tuskaa, vaan avasi ovet Suomen seitsemänneksi suurimmaksi kaupungiksi, joka vetää puoleensa elinvoiman rakennuspuita.
Uuteen hallitusohjelmaan on kirjoitettu, että ”hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta”. Sitä me tarvitsemme tunnereaktioidemme kaveriksi. ” (VS 13.7.)
Palautetta kirjallisessa muodossa sain professori Esko Länsimieheltä, joka on ollut aktiivinen Keskusta-toimija alueellamme. Hänestä ja toiminnastaan löydätte lisätietoa täältä www.lansimies.fi.
Vastaus tuli hänen vuodelta 1994 olevan kirjoituksen muodossa, olkaapa hyvät.
”Kuopio jää maakuntakeskukseksi ellei asukasluku ole yli 100 000
Savon Sanomat, 14.05.1994
J:kylä ja J:kylän mlk ovat yhdistyttyään yli 100 000 asukkaan kaupunki, Kuopion tulisi tehdä sama Siilinjärven kanssa. Keski-Suomalaisen kolumnissa asiaa käsiteltiin myöhemmin viiden palstan jutussa
Kuopio jää maakuntakeskukseksi ellei asukasluku ole yli 100 000
Olen monissa yhteyksissä ehdottanut, että Kuopion ja Siilinjärven tulee liittyä yhdeksi kunnaksi. Silloin suur-Kuopion asukasmäärä olisi reilusti yli 100 000 ja Kuopio olisi Tampereen jälkeen Sisä-Suomen suurin kaupunki.
Pitkään valmistellun ja pian toteutuvan Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin liitoksen myötä syntyvän suurkunnan asukasmäärä tulee olemaan hieman yli 100 000.
Mikäli Kuopio jää 85 000 asukkaan pikkukaupungiksi, ei tulevaisuudessa piirrettäviin Euroopan karttoihin ja Brysselissä laadittaviin liikennesuunnitelmiin merkitä Suomen sisämaahan kuin Tampere ja Jyväskylä, eli eurooppalaisen minimimitan täyttävät kaupunkikeskukset.
Siilinjärveläisten on tunnustettava se totuus, että nähtävissä olevana aikana Siilinjärvi ei tule kasvamaan suurkaupungiksi eikä ylittämään kansainvälisen tunnettavuuden kynnystä. Mutta yhdessä Kuopio ja Siilinjärvi voivat onnistua eli saavuttaa meille mahdollisen aseman olla Tampereen jälkeen Manner-Suomen suurin kaupunki.
Presidentti Kekkonen siteerasi joskus sananlaskua, jonka mukaan “asiat ovat niin, kuin ne näyttävät olevan”.
Yli 100 000 asukkaan kunnilla on kaukaa katsottaessa erilainen uskottavuus kuin pienillä kaupungeilla.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta.
ESKO LÄNSIMIES
kaupunginvaltuutettu,
kh:n varajäsen”
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että vaikka edustamme Eskon kanssa eri ryhmiä, tässä ajatuksemme kulkevat hyvin samoja latuja. Meitä yhdistää kyllä sama vikakin tämän asian osalta – olemme molemmat kuopiolaisia.
Kuinka me saamme naapurit keskustelemaan kanssamme? Olisiko hallituksen esitys, jonka kolumnissani mainitsen, tarvittava positiivinen sysäys?
Kimppa
30.06.2011 21:47
Kesäloman lähestymistä ei estä mikään. Pohdimme kyllä työkaverin kanssa, millä korvaamattomuuden astella olisi, jos kieltäytyisi lomasta. Luultavasti sillä, että olisi tosi lähellä ulko-ovea. Niinhän me kyllä olemmekin.
Kuopiossa kuultiin tänään taas johtajauutisia, kun matkailupalvelumme toimitusjohtaja Piiraisen Jari jäi tuomiotta hiihto/doping/STT-jutussa. Se tarkoittaa sitä, että hän jatkaa työssään. Hyvänä uutisena tuota tunnutaan pitävän. Oikeastaan vasta nyt hän varsinaisesti saa työrauhan.
Valtakunnassa on käsitelty hallitusohjelmaa. Kova homma siinä on kuntalinjauksesta peikko vääntää, mutta saattaa se onnistuakin. Toivon kuitenkin, että tekijäpuolella – ei vastaanharaajapuolella – olevat pitävät kirkkaana mielissään ajatuksen ”vähemmän hallintoa, enemmän palveluja”.
Tiedän minä, että pari kertaa saa papereita käännellä, kun budjettia Kuopiossakin käsitellään, mutta siltikin on parempi muuttaa asioita sekä rakenteita vain vähän myöhässä kuin Kreikan tyylillä.
Vietin juhannusaattoa muun muassa Iiron seurassa. Laitoin Facebookiin Iiron ottaman kimppakuvan, jota timppakuvaksikin voi kutsua. Poikani olivat sukulais- ja kaverimatkoillaan. Kuvan ilmestyttyä kavereiden näkösälle Facebookiin toinen pojistani soitti tiedustellen, hankinko sitten uuden muksun heti, kun veljen kanssa hetkeksi poistuivat. No…en hankkinut. En edes minä ole niin nopea.
Kimppakuva
Hallitus
19.06.2011 10:06
Niin, meillä oli se puoluevaltuustomme eilen. Päätimme osallistumisesta hallitukseen. Ja yksimielisesti päätimmekin.
Toverit Haverinen ja Röppänen Pohjois-Savosta
Pian ex-pääministeri Kiviniemi on kuvannut neuvoteltua ohjelmaa kunnianhimottomaksi ja vailla konkretiaa olevaksi. Mitä itse olette mieltä?
- ”Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.”
- ”Hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille.”
Toinen noista on nyt esimerkki kunnianhimottomuudesta ja toinen höttöisyydestä. Tällaista tekstiä on 89 sivua.
Ohjelma on hyvä ja positiivinen etenkin siihen nähden, että valtion kassa on kahdeksan miljardia euroa miinuksella. Velkaantumisen pysäyttäminen ei tule olemaan kivaa, eli kiitoksia siitä on asiaa tehtäessä turha odottaa edes omilta.
En ala teille tähän ohjelmaa referoimaan, koska sitä ei kukaan jaksa lukea. Kerron kuitenkin, mitä minulla olisi ensimmäisenä mielessä, jos joutuisin kesken unien herätettynä vastaamaan, mitä ohjelmassa on. Oikeasti tietenkin toivon, että herätyksen syy olisi joku muu.
Toinen on tämä ”Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin”. Ja se toinen ”Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne”.
Kampanjoidessani keväällä kerroin näistä sanoen, että jokaisella nuorella on oltava syy lähteä aamulla kotoaan. Voi se olla päiväkin, mutta vahinkoa teemme niin nuorille kuin yhteiskunnalle, jos kotiin koneen ääreen jääminen sallitaan päivästä toiseen. Ja tuon jälkimmäisen voin kiteyttää sanoen, että vähemmän hallintoa, enemmän palveluja. Näistä on kyse.
Käytin eilen puheenvuoron puoluevaltuustossa aluepolitiikasta. Siitä olen oikeasti vähän huolissani. Polttoaineiden verotuksen kiristyminen tuntuu enemmän täällä periferiassa kuin Helsingissä. Julkinen liikenne ei ole samanlainen vaihtoehto meillä, kun sitä harvemmin on kuin ei ole. Nyt en puhu myöskään Kuopion keskustasta, vaan syrjäisemmistä alueista.
Muistan myös lääkelaitoksen siirron yhteydessä käytetyt puheenvuorot niin kokoomuksen kuin meidänkin pääkaupunkiseudun ihmisiltä. Alueellistamisesta on lievän savolainen kirjaus hallitusohjelmassa. ”Valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan. Arvioinnin perusteella alueellistamista voidaan jatkaa kokonaistaloudellisin perustein toimintojen uudelleenorganisoinnin tai uusien toimintojen perustamisen yhteydessä.”
Sanoin puheenvuorossani, että kuitenkin ohjelma on ohjelma ja teot ratkaisevat.
Kotimatkalla kokouksesta sitten kuulin, että kuuden ministerimme joukkoon ei mahtunut yhtäkään Itä- tai Pohjois-Suomesta.
Tukkimiehen kirjanpitooni tuli nyt ensimmäinen merkintä ”Aluepolitiikkan plussat ja miinukset” miinussarakkeeseen. Onneksi merkinnöillä on mahdollisuus tasapainottua neljän vuoden aikana.
Ministereidemme nimiin ei tietenkään ole huomauttamista, ihan vaan sijaintiin. =) Erityisen hyvilläni olen siitä, että kirvesmies Ihalainen valittiin työministeriksi.
Työ ei tule jäämään jatkossa piiloon
Alueellista palvelua
10.11.2010 22:40
En vielä voi pitää lupaustani Kuopion ensivuoden budjetin esittelystä teille. Toivottavasti jo pian. Olen mennyt ja tullut alkuviikon, ja tahti vain kiihtyy loppuviikkoa kohti. Työmatka esti valtuustoinfoon osallistumisen.
Eilen kävin Kuopion rautatieasemalla ostamassa lippuja. Halli, jossa liput myydään, oli typötyhjä lukuun ottamatta salin keskellä seisovaa jonotusnumeroautomaattia. No, määre ”halli” voi olla hiukan liioittelua, koska ei se tila nyt niin iso ole. Koska tiskin takana istui virkailija – huoneen ainoa elävä olento lisäkseni – kävelin lappuautomaatin ohi sanoen, että tuota ei taida tarvita nyt ottaa. Vastaus yllätti: ”Tarvitsee, jos haluat palvelua.”
Olin hetken hämmentynyt ja kääntymässä lappua hakemaan (siitä 1,5 metrin päästä), jolloin virkailija toppuutteli perin happamin ilmein: ”Ei sun sitä nyt enää tarvitse mennä hakemaan.” Siinä hetki mutistiin jotakin puolin ja toisin – virkailija Helsingistä ja laskennoista – ja minä ymmärrykseni varmistaakseni kysyin: ”Okei, eli tässä on meneillään joku kävijätilastointi, mikä perustuu jonotusnumeroihin?” Nyt olimme samaa mieltä ensimmäistä kertaa käyntini aikana. Jätin tiskille lapun, johon olin raapustellut toiveitani, ja menin hakemaan jonotusnumeron laittaakseni sen tiskillä olevaan pakasterasiaan.
Ei minulla ole pahaa sanottavaa virkailijasta, vaikka voisi olla, jos olisin herkkähipiäinen palvelun suhteen. Ymmärrän turhautuman, joka syntyy tarkkailun kohteena olemisesta ja huolesta työn loppumisesta. Olin tekemisessä myös aluepolitiikan kanssa.
Kuulin taannoin Kuopion Yrittäjien juhlaseminaarissa puhujamatkalla olleen Paavo Lipposen suusta aluepolitiikkaviisauden. Fimean – eli lääkelaitoksen – perustamisen Kuopioon väitettiin olleen ikävää aluepolitiikkaa, kun Helsingistä käsin katsellaan. Lipposen viisas kysymys kuului: ”Miksei esimerkiksi musiikkitalo tai kansallisooppera ole aluepolitiikkaa?” Kysymys on minusta hyvä. Ja viisas.
Huomenna pääsen testaamaan VR:n palveluja noin muutoin. Saatanpa matkalla ehtiä sanasen kirjoitellakin.
Liitän tähän tämänpäiväisen Viikkosavo -kolumnini. Laitettuani sen toimitukseen sain vastineeksi kysymyksen: ”Laitatko uuden kuvan, vai mennäänkö vanhalla?”
Kyselyt
Lataa ...