Politiikan pyykkipäivä

29.01.2012 21:19

Ihmiset sieltä ja täältä ovat kyselleet ja esittäneet näkemyksiään siitä, mikä meidän kampanjassamme meni pieleen. Viimeisin keskustelu sisälsi väitteen, että ehdokkaallamme Lipposella ei ollut sanomaa, ja unohdimme peruskannattajakuntamme, kun keskityimme kampanjoimaan Facebookissa.

Joo, onhan siinä ongelma, jos viesti ei välity äänestäjille saakka, mutta kyllä se viesti olemassa oli. Useampiakin, mutta minulle jäi päällimmäiseksi mieleen Lipposen Kuopion-vierailusta se, että meidän ei tule kääntää selkäämme Euroopalle. Ei sulkeutumiselle ja itseemme käpertymiselle, kyllä suvaitsevalle avautumiselle Euroopan suuntaan.

Emmekä me kampanjoineet vain Facebookissa. Puoluesihteerimme Mikael panosti varmasti sosiaalisen median puoleen, me olimme toreilla ja kauppakeskusten pihoilla. Enkä sano tuota pahalla Mikaelista, kyllä me tiesimme, mitä olimme saamassa, kun häntä puoluesihteeriksi valittiin.

Uskalla täysin rehellisesti sanoa, että Kuopio teki kaiken tehtävissä olevan. Talkoolaisemme olivat torilla silloinkin, kun me töissä käyvät emme paikalle päässeet. Ei heitä vaivannut tuuli, pakkanen tai räntäsade. Kyllä me tavattiin ne peruskannattajamme. He vaan eivät tällä kertaa liittyneet joukkoon.

Totuutta siitä, miksi näin on, ei ole kenelläkään, ja samojen arvailujen ja näkemysten äärellä olette kuin minäkin, joten en ala niitä toistamaan.

Sitä en ymmärrä, että omat hakkaavat nyt toisiaan, kun pyykkiä pestään. Etelänaapurimme kansanedustaja Viitamies haukkuu ihan nimeltä Savon Sanomien haastattelussa (29.1.20129 piirinsä toiminnanjohtajan. Rakentavaa, ja tilannetta parantavaa… Viitamies on blogissaan antanut sapiskaa omille joukoille tekemättömästä – ja väärin tehdystä – vaalityöstä. Hän on saanut siihen palautteen Länsi-Savo-lehdessä (28.1.12). Palautteen mukaan kansanedustaja purjehtii paikalle arvostelemaan muita, eikä itse osallistu konkreettiseen vaalityöhön.

Väitteen todenperäisyyttä en tiedä, kun meidän vaalityömme keskittyi Pohjois-Savoon. Sen tiedän, ettei mikään ole näissä hommissa ärsyttävämpää kuin kaiken tietäjät, jotka eivät itse laita tikkua ristiin. Tietävät kyllä etu- ja jälkikäteen, kuinka asiat pitäisi/olisi pitänyt tehdä, mutta teon aikaan heitä ei edes näe missään. Säästäkää meidät nyt edes tältä, please.

Kävin tänään kuntosalilla. Porttikongissa hyppi, heilui ja riehui kolme noin 12-vuotiasta poikaa. Lähtivät samaan aikaan kanssasi kävelemään. Tällaisen keskustelun kävin heistä yhden kanssa. Mitään muuta ei sanottu.

Poika: ”Kumpi on parempi, Haavisto vai Niinistö?”
Mä:”Mun mielestä Haavisto.”
Poika:”Miks?”
Mä: ”Musta tuntuu, että se ymmärtää vähän paremmin niitäkin, joilla ei ole ihan tosi isot tulot.”
Poika:”Ootsä sossu?”
Mä:”Oon.”
Poika:”Joo, mä oon nähnyt sut jossain.”

Ja sitten he erkanivat toisaalle hyppien, heiluen ja riehuen. Nuorisoko ei muka ole kiinnostunutta politiikasta? =)

Kävin tänään Haavisto-tilaisuudessa kuopiolaisessa kauppakeskuksessa. Vihreiden toivomuksesta käytin julkisen puheenvuoron. Helpompaa se oli kuin kuuden vuoden takainen Halos-mainosten jakaminen torillamme 30 asteen pakkasessa, jota vihreä valtuutettu Eeva Heinonen esimerkiksi harrasti.

Kysyin Haavistolta, voimmeko me työtätekevät luottaa siihen, että valituksi tultuaan hän muistaa arvopuheissaan myös työntekijöiden aseman jättämättä sitä yksinomaan kilpailukyvyn armoille. Lupasi. Ja kehotti kaikkia työntekijöitä järjestäytymään.

Ilmeestä näkee, että oma ehdokkaani on jo poissa pelistä, mutta Pekka onkin sitten heti kakkonen! Onneksi ei tule kolmatta, koska mun rinnukseeni ei mahtuisi enää yhtään merkkiä.

Vastaus

Kysymys